Nootropiinit (muinaiskreikan noos 'mieli; järki' ja tropos 'kääntö, suuntaaminen') eli älylääkkeet tai nootroopit ovat psykoaktiivisia aineita, joita käytetään aivojen suorituskyvyn tehostamiseen. Älylääkkeiden kannattajat väittävät, että nämä aineet tehostavat älyllistä suorituskykyä monilla tavoilla, esimerkiksi kohottaen tietoisuutta, selkeyttä, muistia, virkeyttä, mielialaa, hapenottokykyä, glukoosin hyväksikäyttöä, aivojen verenkiertoa ja muita tekijöitä.
Älylääkkeinä käytettyjen aineiden tehoa ei kaikissa tapauksissa kyetä osoittamaan lumelääkettä paremmaksi tilastollisesti merkitsevällä tavalla. Joidenkin aineiden ja aineyhdistelmien osalta nootropiiniharrastusta voidaankin pitää eräänlaisena modernina uskomuslääkintänä. Älylääkkeiden käyttöä kritisoidaan myös ennalta-arvaamattomien sivuvaikutusten ja yhteisvaikutusten vuoksi. Osa älylääkkeistä on kuitenkin tutkimuksissa todettu tehokkaiksi ainakin joidenkin tiettyjen sairauksien hoidossa. Näiden lääkkeiden ATC-luokitukset ovat N06B (Keskushermostoa stimuloivat lääkeaineet)[1] ja N06D (Dementialääkkeet)[2]. Nootropiinit kuitenkin eroavat varsinaisista piristeistä eli stimulanteista muun muassa siten, että ne eivät kiihdytä elintoimintoja tai aiheuta riippuvuutta. Monissa maissa älylääkkeiksi luokiteltavia aineita saa vain reseptillä tai ne voivat olla myyntiluvattomia lääkeaineita. Osa on myös luokiteltu huumausaineiksi. Toisaalta joitakin älylääkkeinä käytettäviä aineita myydään vapaasti lisäravinteina.